Tanskassa, Vasemmistonuorten sisarjärjestön Sosialistisen Kansanpuolueen Nuorten liittokokouksessa, tapasin myös Islannin sisarjärjestömme Nuoren Vihreän Vasemmiston edustajia. Auður Lilja Erlingsdóttir toimii nuorisojärjestön puheenjohtajana ja on Islannin toukokuisissa eduskuntavaaleissa yksi mahdollisia läpimenijöitä, mikäli tämänhetkinen gallup-kannatus pitää vaalipäivään asti. Keskustelimme Suomen vaalituloksesta ja hän ihmetteli Vasemmistoliiton linjausta feministisenä puolueena nostaa listan kärkeen niin paljon miehiä. Jouduin selvittämään Suomen, muista Pohjoismaista poikkeavaa, vaalijärjestelmää ja vaikka Auður ymmärsi järjestelmän, tunsin hänen olevan silti hieman hämmentynyt tilanteesta.

Tosiasia on, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on käsittämättömän vähän naisia. Ja niin on muuten Porissa valtuustoryhmässäkin. Vasemmistonaisten Valtikka ja muutama muu taho onkin tätä asiaa päivitellyt erityisesti nyt eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Ilmeisesti joku muukin pitää numeroista, sillä Valtikassa on laskettu naisten saamat äänet yhteen ja verrattu edellisvaalien tulokseen. Se mistä en ihan niin vahvasti ole samaa mieltä olen siitä päätelmästä, että kyseessä on yksinkertaisesti "naisten menettämät äänet". Satakunnan osalta nimittäin voi pienellä päättelyllä todeta muutamia syitä sille, miksi maakunnan naiset eivät saaneet suuria äänimääriä. Tällä kertaa listalla oli paljon ensikertalaisia, Harjavallassa keskitettiin demarille ja viime vaaleissa hurjasti ääniä saaneen ehdokkaan vaalipiirin vaihto ovat ensisijaisia syitä sille, että maakunnassa naiset eivät saaneet suuria äänimääriä, kohtuullisia kylläkin.

Vasemmistoliitto on mielestäni käytännössä hyvin feministinen puolue. Sana tuntuu kuitenkin olevan melko ruma suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta se taitaa johtua siitä mitä kukin sanalla tarkoittaa. Tasa-arvo ei Suomessa kuitenkaan ole toteutunut, joten feminismiä tarvitaan. Câmara Dom Hélder on joskus todennut, että "Kun minä annoin köyhille ruokaa, minua kutsuttiin pyhimykseksi. Kun minä kysyn, miksi köyhillä ei ole ruokaa minua kutsutaan kommunistiksi." Mielestäni hyvä kysymys on aina arvokas, toisinaan arvokkaampi kuin vastaus. Hyvä kysymys feministin esittää on, miksi yhteiskunnan ja yritysmaailman johtopaikoilla on niin vähän naisia.

Vasemmistoliitosta naisia löytyy monenlaisista tehtävistä ja monenlaisilla vastuualueilla, ihan kuten miehiäkin. Kesän puoluekokouksessa tulee puolueen johdossa tapahtumaan vaihdoksia. Molemmat varapuheenjohtajat ovat ilmoittaneet, etteivät tule jatkamaan tehtävissään. Puoluehallitus ja –valtuusto muuttavat kokoonpanoaan kumpainenkin. Puoluesihteerin, ja ehkä jopa puheenjohtajan, tehtäviin olisi varmasti hyvä saada haastajia. Tärkeissä ja näkyvissä tehtävissä toimivien ihmisten linjat on mielestäni hyvä tarkistaa säännöllisesti. Puoluekokouksesta tuskin tulee tylsä.

STT uutisoi viime viikolla, että Vasemmistoliiton puoluesihteerin tehtävään haetaan naista ja nostettiin nimiä esiin. Esille tuoduista nimistä ovat kumpainenkin hyviä. Lopputuloksen määrittää kuitenkin se, kuka on puoluekokouksessa ehdolla ja kuka ehdolla olevista on paras tehtävään. Itse tulen varmasti satsaamaan siihen henkilöön, jolla on selkeitä visioita siitä miten puoluetta konkreettisesti tulee muuttaa. Tässä on kymmenen vuotta puolue mennyt tappiosta tappioon kaikissa vaaleissa ja sitä ei enää parane hyssytellä oikeistoaallolla tai torjuntavoitoilla. Nyt on aika uudistaa ja reippaalla kädellä.

On rohkeasti käytävä muutoksen tielle.